fbpx

Ikäihmisten liikunta osa 2: liikkuvuus

Jos verrataan lihaskuntotreeniä ja liikkuvuusharjoituksia, niin lihaskuntotreenissä rikotaan lihasten säikeitä ja liikkuvuusharjoituksilla taas lisätään lihasten liikkuvuutta. Molempia tarvitaan. Liikkuvuus on ikäihmisille erittäin tärkeä, jotta esimerkiksi kaaduttuaan pääsee omin avuin lattialta ylös.

  • Ikävä kyllä ihmisten liikkuvuus vähenee muutenkin iän myötä, joten liikkuvuuden harjoittaminen on todella tärkeää. Esimerkiksi puutarhatöissä saatetaan rasittaa vain toisen puolen lihaksia, mutta toinen kehon puoli jää lyhentyneeseen tilaan. Pitäisi muistaa venytellä lihaksisto vetreäksi, kertoo personal trainer Petra Bäckmann-Lintunen Fortis & Movensilta.

Jos haluaa pitää liikkuvuudestaan huolta, voi venytellä tai mennä vaikka joogaan. Kaikki mikä liikuttaa lihaskalvoja – eli faskiaa – parantaa liikkuvuutta. Lihaskalvo paketoi lihaksiston ikään kuin ”kelmuun”, ja jos lihaskalvot jäävät kiinni toisiinsa, on se kuin kahden kelmun liikuttamista vastakkain – vaikeaa. Lihaskalvojen väliin pitäisi saada liikkuvuusharjoituksilla nestettä, jotta ne liikkuvat sulavasti.

Parhaat liikkuvuusharjoitukset ikäihmisille

Ikäihmisten liikkuvuusharjoituksissa kannattaa huomioida, ettei vie kehoa liikaa ääriasentoihin. Venytysharjoituksia voi tehdä istuen tai esimerkiksi sohvalla maaten. Ei ole pakko mennä lattialle. Petra vinkkaa, että apuvälineenä voi myös käyttää esimerkiksi keppiä.

  • Makea kipu on sallittua, mutta terävä, pistävä kipu ei. Liikkuvuusharjoitusten ei pitäisi tuottaa kipua. Pienistä rutinoista lihaksissa ei tarvitse olla huolissaan, jos kipua ei synny. Ne kertovat vain oman kehon ominaisuuksista.

Muutenkaan eri vaivat harvoin estävät liikkuvuuden harjoittamista. Venytyksiä voi tehdä omien tuntemusten mukaan. Pidempi harjoitus on hyvä tehdä ainakin kerran viikossa, mutta pieniä liikkuvuusharjoituksia voi tehdä jopa useita kertoja päivässä. Näin tulee tehtyä viikon aikana paljon liikkuvuustreeniä lähes huomaamatta.

Mitä hyötyä on liikkuvuuden harjoittamisesta?

Liikkuvuuden harjoittaminen tekee vartalosta vetreämmän ja ravinnosta saatavat ravinteet kulkevat sinne asti minne niiden kuuluukin kulkea. Esimerkiksi tukkeutuneet reiden lihakset voivat estää ravinteiden kulkeutumisen pohkeeseen asti.

Lihaskalvojen kireys voi johtua esimerkiksi liiallisesta istumisesta, joka on aiheuttanut lihasten ja sidekudoksen lyhenemistä ja jumittumista. Myös kehonhuollon laiminlyönti, jatkuva stressi ja vääränlaiset liikeradat voivat saada lihaskalvot kireiksi.

  • Personal trainer voi auttaa liikkuvuuden parantamisessa antamalla liikepankkia millaisia liikkeitä on hyvä tehdä, Petra toteaa.

Kireät faskiat eivät luovuta helpolla, joten venytyksiä kannattaa tehdä hitaasti ja huolellisesti. Venytykset kannattaa pitää dynaamisina eli vaihdella asentoa jatkuvasti. Muista myös rauhallinen hengitys, joka rentouttaa kehoa. Huolehdi lisäksi siitä, että juot päivittäin tarpeeksi vettä. Kuten kaikki muutkin kudokset kehossa, myös lihaskalvot tarvitsevat nestettä.

Lähteet: Anna.fi

12.11.2020